Pikavippien kohtuuttomat korot ja kustannukset

Kohtuuttomat luottokustannukset liittyvät erityisesti pikaluottoihin ja joustoluottoihin, joissa todellinen vuosikorko on voinut nousta useisiin satoihin prosentteihin. Eräässä Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa, jossa pikavipin myöntäjänä oli Blue Finance, pikavipin todellinen vuosikorko oli 255,4 %, ja korko katsottiin niin kohtuuttomaksi, että se jätettiin kokonaan huomiotta. Lainanottajan tuli maksaa takaisin vain pääoma ja tietyt vähäiset kustannukset.

Mitä todellinen vuosikorko tarkoittaa?

Todellinen vuosikorko on prosenttiluku, jonka tarkoitus on kertoa pikavipin koko hinta vuodessa yhdellä luvulla. Siihen lasketaan mukaan:

• varsinainen korko
• mahdolliset tilinhoito- ja järjestelymaksut
• nostoprovisiot ja muut luotonantajan perimät kulut

Laskenta perustuu oikeusministeriön asetukseen, jossa on tarkat oletukset mm. laina-ajasta ja maksueristä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos pikavippiin liittyy pieni nimelliskorko mutta paljon nostokuluja tai kuukausimaksuja, todellinen vuosikorko voi kohota erittäin korkeaksi jopa yli 200–300 prosenttiin. Esimerkiksi eräitä Blue Financen joustoluottoja on markkinoitu todellisella vuosikorolla 255,4 %.

Milloin luottokustannus on kohtuuton?

Kohtuuttomuutta arvioidaan ensisijaisesti kuluttajansuojalain perusteella. Säännöksen mukaan sopimusehto (esim. korkoehto) voidaan sovitella tai jättää huomioon ottamatta, jos se on lainanottajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen.

Arvioinnissa huomioidaan mm.:

• luottokoron ja todellisen vuosikoron taso
• lainasumma ja laina-aika
• maksuehtojen vaikutus kokonaiskustannuksiin
• kuluttajan asema ja taloudellinen tilanne
• sopimusehtojen selkeys ja se, miten luoton kustannuksista on kerrottu markkinoinnissa ja asiakirjoissa

Korkein oikeus on ratkaisussaan luonut linjaa sille, miten korkeita korkoja voidaan pitää luotonottajan kannalta kohtuuttomina. Tapauksessa tarkasteltiin mm. sitä, miten voidaan arvioida korkean luottokoron kohtuullisuutta suhteessa viitekorkoon. Ennakkoratkaisu linjasti, että 118,80 % korko oli kohtuuton. Ratkaisu on sittemmin toiminut tärkeänä vertailukohtana myöhemmille oikeuskäytännöille.

Kohtuuttomuuden seuraus: kustannusten alentaminen tai mitätöinti

Voimassa olevien käytänteiden mukaan luotonottaja voi vaatia:

• luottokustannusten kohtuullistamista esimerkiksi siten, että korkoa alennetaan tai osa kuluista jätetään perimättä; tai
• luottokustannusten kokonaan mitätöimistä, jos:
• luottokustannukset ovat selvästi kohtuuttomia ja
• kustannuksia koskevat ehdot ovat olleet markkinoinnissa tai asiakirjoissa epäselviä.

Juuri tämä logiikka näkyy myös Blue Finance -tapauksen kaltaisissa ratkaisuissa. Kun pikavipin todellinen vuosikorko on ollut useita satoja prosentteja ja kustannusrakenne vaikeasti hahmotettavissa, tuomioistuin on voinut katsoa, että kuluttaja maksaa vain pääoman ja tietyt perusmaksut, ikään kuin pikavipin korkoa ei olisi koskaan ollut.

Korkokatto ja kulujen enimmäismäärä – lainsäädäntö kiristyi 2019 ja sen jälkeen

Lainsäätäjä reagoi pikavippien erittäin korkeisiin korkoihin ja aggressiiviseen markkinointiin useilla vaiheittaisilla uudistuksilla:

1.9.2019 alkaen korkokatto laajennettiin koskemaan lähes kaikkia kuluttajaluottoja. Luoton korko ei saanut ylittää 20 %, ja muiden luottokustannusten enimmäismäärä sidottiin luoton pääomaan (0,01 %/pv, enintään 150 €/vuosi).

Koron tilapäisiä lisärajoituksia otettiin käyttöön koronapandemian aikana vuosina 2020–2021, jotta kuluttajien velkaantumista saatiin hillittyä.

Nykyisen lain mukaan uusien luottojen todellisen vuosikoron ei enää pitäisi nousta moninkertaiseksi 20 %:n korkokattoon nähden, koska myös muut kulut on tiukasti rajattu. Käytännössä yli 200 % todellista vuosikorkoa esiintyy lähinnä:

• vanhoissa sopimuksissa, jotka on tehty ennen korkokattouudistuksia
• tilanteissa, joissa luotto on lyhytaikainen ja kulut painottuvat vahvasti avaus- ja nostomaksuihin (esimerkiksi vanhat pikavippisopimukset)